Kehitän Sivututkalla WordPress-sivustoja. Kehittäminen pitää sisällään mm. työtapojen kehittämistä, työkalun käytettävyyden kehittämistä sekä sivustojen koodausta.

Minussa yhdistyy savolainen lupsakkuus, hämäläinen tuumailu ja pohjalainen tarmokkuus.

Kuinka päädyit web-kehittäjäksi?

Opiskelin lukiossa taidelinjalla ja sen jälkeen media-assistentiksi Piippolan käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksessa, jossa syttyi innostus kuvankäsittelyyn ja web-ohjelmointiin. Jatkoin opintoja Oulun ammattikorkeakoulussa tradenomiksi ja suoritin myös ohjelmistotestauksen erikoistumisopinnot. Ammattikorkeassa kipinä koodauksen tarttui vielä lujemmin.

Ujolle ja itsekseen viihtyvälle teinitytölle ohjelmointi ja siitä poikinut työpaikka oli lottovoitto. Nykyään ujous on siirtynyt taka-alalle tiimitöiden opettaessa sosiaalisuutta vuosien varrella, mutta innostus web-ohjelmointiin ja -suunnitteluun on juurtunut syvälle.

Mikä työssäsi motivoi tai innostaa?

Olen luonteeltani lapsenomaisen kiinnostunut ja ikuinen opiskelija, joten erilaisten uusien asioiden opiskeleminen on minulle iloinen haaste ja inspiraation lähde. Työssäni panostan käytettävyyteen, niin asiakkaiden kuin vieressä istuvien kehittäjien puoleenkin. Kun työprosessit ja koodit ovat hyvin suunniteltuja, helposti kehittäjien ylläpidettävissä ja toiminnot loppukäyttäjälle helppokäyttöisiä, niin lopputulos on kaikille osapuolille timanttia.

Nykypäivänä nettisivut ovat tärkeitä tiedonlähteitä kaikille ikään ja ammattiin katsomatta. Pidän tärkeänä, että nettisivun koodi ja sisällön rakenne tukee niin erilaisia selaimia ja päätelaitteita kuin hakukoneitakin.

Mikä sai hakemaan Sivututkalle töihin?

Sain opiskelujen jälkeen työpaikan ohjelmistotalossa, missä pääsin kasvattamaan omaa osaamistani sivustojen ja verkkokauppojen kehittämisessä yli 12 vuoden ajan. Sain olla mukana vauhdikkaissa kasvun vuosissa ja yrityksen laajentuessa sain olla kehittämässä työtapoja myös tiimin vetäjänä. Viime vuosina aloin kaivata kuitenkin takaisin alkuvuosien tiiviimpään työyhteisöön, jolla on selkeä yhteinen tavoite ja vahvempana niin sanottu ”tekemisen meininki”.

Sivututkalle päädyin kaverin vinkistä. Sivututkalla oli WordPress-kehittäjän paikka auki, joten rohkaistuin hakemaan paikkaa. Myönnettävä on, että juurikin se WordPress ei ollut kovinkaan tuttu, vaikka muuten nettisivujen parissa on tullut yli 12 vuotta jo työskenneltyä. Parin juttelukerran jälkeen sivututkalaisten kanssa alkoi jo ensivaikutelmana saatu kuva työpaikasta rentona, laatuun panostavana ja parempaa tulevaisuutta rakentavana paikkana vahvistumaan. Tekemisen meininki oli löytynyt.

Miten olet viihtynyt kohta parin kuukauden aikana? Onko jokin asia yllättänyt?

Mukavan rennolta ja haastavalta työ on tuntunut. Alkupäivien tutustuminen WordPressin saloihin Antin luomien tehtävien avulla tuli tarpeeseen. Tehtävien avulla pääsin nopeasti sisään työtapoihin ja työkaluun, vaikka opiskelu jatkuu tietenkin töiden edetessä.

Korona kurittaa edelleen sosialisoimista kasvokkain, mitä kaipaan itsekseen puurtamisen puuduttaessa kotitoimistolla. Mutta vallitsevasta tilanteesta huolimatta yhteiseen tekemiseen kiinnitetään huomiota ja pidetään päivittäin yhteyttä ja jutellaan.

Rento ja motivoitunut poppoo ympärillä lisää omaakin innostusta. Avoimuus kaikessa tekemisessä lisää luottamusta puolin ja toisin. Innolla odotan tulevaa, mitä kaikkea sitä vielä pääsekään tekemään ja oppimaan.

Mitä hommailet vapaa-ajalla?

Sisällä näytön edessä seisomisen vastapainoksi suuntaan vapaa-ajallani mieluiten ulkoilmaan. Kiertelen ympäri ämpäri lähialueita, kuvailen luontoa lintuineen ja nautin luonnon rauhasta. Paljon tulee ulkona vietettyä aikaa retkeillen, hiihtäen ja pyöräillen. 

Opiskelen myös paljon omaksi ilokseni. Vuosien varrella on tullut käytyä niin viittomakielen ja henkisen tuen kursseja kuin opiskeltua erilaisia web-tekniikoita ja luovaa kirjoittamista. Tällä hetkellä vuorossa on paikallishistorian opiskelu. Uuden opiskelu avartaa näkökulmia.

Elisan kokemus näkyy varmana ja itsenäisenä työotteena. Pitkästä kokemuksesta huolimatta oppimisnälkä ei näyttäisi kadonneen mihinkään, vaan tuntuisi pelkästään kasvavan syödessä. Tällaista intohimoa voi vain arvostaa. Tuntuu hienolta saada työkaveriksi asiansa osaava ja mukava tekijä, jolta voi itsekin jatkossa oppia jotain.

Lämpimästi tervetuloa tiimiimme, Elisa!

– Antti Rauhala, toimitusjohtaja & WordPress-kehittäjä

Sivututkan vuosi olisi ollut erityinen ilman koronaviruksen tuomia muutoksiakin. Yrittäjälle ja yritykselle ehkä se isoin harppaus ja muutos tapahtuu ensimmäisen työntekijän rekrytoinnin myötä.

Koronatilanteen riskeistä huolimatta päätimme rohkeasti avata rekrytoinnin kesällä. Töiden ja tilausten tilanne olisi voinut olla parempikin, mutta tiesimme tilauspiikin koittavan ennemmin tai myöhemmin. Etsimämme kokeneemmat osaajat ovat alallamme jo valmiiksi työllistettyinä, johon nähden rekrytoinnit sujuivat yllättävänkin sulavasti.

Päädyimme palkkaamaan kovan luokan koodareita tiimiin yhden syksyn aikana kaksi, tuplaten aikaisemmin vain yrittäjistä koostuvan henkilöstömme kahdesta neljään.

Irinan ja Elisan siirtyminen suuresta markkinointialan yrityksestä Sivututkalle on sujunut hienosti. Irinan kuuden ja Elisan kolmentoista vuoden työkokemukset koodareina näkyvät tekemisen varmuudessa. WordPress-kehitystyökin luonnistuu päivä päivältä itsenäisemmin, vaikka homma olikin molemmille entuudestaan uutta.

Kasvukipujen minimoimiseksi otimme alkuvuodesta toimintaan mukaan neuvonantajan. Jani Laitasalo Kekkonen on toiminut mm. pohjoismaiden suurimman digitoimiston, Creunan, Suomen osastojen toimitusjohtajana. Janista on ollut isosti apua erityisesti työntekijöiden värväyksessä.

Työnantajaksi siirtyminen onkin ollut suhteellisen helppoa, kun tietää tyyppien tekemisen tason olevan kohdillaan. Haasteina hommassa ovat olleet lähinnä syksyn muut työkiireet ja etätyö, joiden johdosta en ole itse ehtinyt olemaan haluamallani tavalla tukemassa tai mentoroimassa uusia työntekijöitä.

Koronan haasteet

COVID-19 kuritti useita yrityksiä. Meillä vuosi on mennyt kaksijakoisesti, kuten monilla muillakin IT-alan yrityksillä.

Keväällä erityisesti yksityisen sektorin investoinnit menivät ymmärrettävästi jäihin, kun yritykset keskittyivät lähinnä säästämiseen ja selviytymiseen. Tämä näkyi meilläkin uusien projektien myynnin tukahtumisena pitkälle kesään. Maailmanlopun tunnelmissa eivät vähemmän yllättäen verkkosivutkaan käyneet kaupaksi.

Työn alla olleissa verkkosivuprojekteissa ja jatkokehitystöissä riitti kuitenkin sen verran hommaa, ettei meillä tarvinnut tarttua esimerkiksi yrityksille jaettaviin koronatukiin tai ikävämpiin toimenpiteisiin.

Syksyllä kysynnän taas piristyttyä saimme buukattua kalenterit sopivilla projekteilla kuukausiksi eteenpäin. Arvatenkin verkkopalvelujen uudistuksia oli lykätty pahimman korona-ajan yli, jonka jälkeen kysyntä piikkasi.

Teimme myyntiä tosin turhankin innokkaasti, joka ensimmäisten rekrytointien vauhdittamana johti meillä yrittäjillä järjettömään työvuoreen. Itse laskin kellottaneeni marras-joulukuussa yli 80-tuntisia työviikkoja, jotta asiakkaille luvatut aikataulut saataisiin pidettyä.

Loppuvuosi meni totaalisessa sumussa, mutta työvuori saatiin kuin saatiinkin purettua jouluaattoon mennessä. Hankalasta tilanteesta saatiin taas hyvää oppia, miten hommia ei kannata tehdä.

Etätyö

Muutamaa poikkeuspäivää lukuunottamatta olimme suositusten mukaisesti etätöissä koko kevään ja edelleen lokakuusta tähän päivään asti. Etätöihin on meillä erinomaiset edellytykset ja työkalut. Hommat pitäisi periaatteessa saada hoidettua yhtä hyvin kotikonttorilta kuin porukalla toimistoltakin.

Pitkät etätyöjaksot saattavat kuitenkin olla puuduttavia. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät helposti ja toisilla tehokkuus voi ottaa takapakkia toisia enemmän.

Joillekin työyhteisöstä irtaantuminen voi olla etätyössä hankalaa. Tätä pyrimme korjaamaan yhteisillä etäkahvitauoilla pari kertaa päivässä. Kuukauden lopun aktiviteeteissa pakohuoneet korvattiin etäpeleillä. Hyviä korvikkeita, mutta eivät täysin vastaa kasvotusten käytyjä kohtaamisia, keskusteluja toimistolla tai muita yhteishenkeä nostattavia aktiviteetteja.

Itse ahersin Sivututkan neljä ensimmäistä vuotta kotikonttorilta. Vaikka meillä on toimistolla mukavat ja hienot puitteet, niin tykkään edelleen tehdä yhden päivän viikossa etänä. Huomaan kuitenkin kaipaavani työasioiden jättämistä työpaikalle päivän päätteeksi. Kuukausiksi eristäytyminenkään ei tee hyvää kenellekään. Toivottavasti pääsemme taas pian porukalla toimistolle töihin.

Työt

Tänäkin vuonna uudet projektit ja asiakkaat ottivat harppauksen isompaan luokkaan. Suunnittelimme ja toteutimme joukon kauniita ja kestäviä verkkosivuja, joista mainittakoon:

• Suomen nuorisokeskukset ry: snk.fi
• Valu Search: valusearch.pro
• Nolla Antimicrobial: nollaantimicrobial.com
• Fuusor: fuusor.fi
• Rayo 3D ToothFill: rayo3d.fi
• Ginolis: ginolis.com
• Puolen Hehtaarin Metsä: puolenhehtaarinmetsa.com

Asiakasprojektien lisäksi alkuvuodesta valmistui myös oma brändiuudistuksemme ja verkkosivumme, josta tarkemmin tässä kirjoituksessa. Uudistus poiki myös parit kunniamaininnat kansainvälisessä alan kilpailusta.

Talous ja tavoitteet

Saimme heittää kunnianhimoiset taloustavoitteet romukoppaan koronan myötä. Pandemian iskettyä sorvasimme 2020 tavoitteitamme tähän malliin:

• Liikevaihto 200k
• Liikevoitto 25%
• Onnistunut rekrytointi
• Selkeämpi roolijako yrittäjien kesken
• Alan yhteisöön osallistumisen aloittaminen

Talouden luvut eivät ole vielä tarkentuneet, mutta näyttäisi että ainakin liikevaihto menee vähintäänkin lähelle tavoitetta, ellei ylity. Liikevoitto todennäköisesti jää 20% pintaan, joka sekin voitanee laskea torjuntavoitoksi arvaamattomana koronavuotena.

Rekrytointeja teimme yhden sijaan kaksi ja molemmat vaikuttaisivat onnistuneilta. Tässä siis nätti ylisuoritus.

Aiemmin olemme kahden yrittäjän voimin työskennelleet kumpikin ydinpalvelujemme, eli verkkosivujen suunnittelun ja kehitystyön kimpussa. Tänä vuonna jaoimme vastuita selkeämmin siten, että Jussi vastaa enemmän suunnittelupuolesta ja allekirjoittanut kehitys- eli koodaustyöstä. Muitakin yrityksen pyörittämisen vastuita jaettiin tarkemmin, vaikka tällä saralla piisaakin vielä hommaa.

Korona harvensi harmillisesti myös alamme WordPress yhteisön kokoontumisia. Itse pääsin osallistumaan Oulun WordPress etäkokoontumisiin muutamaan otteeseen, vaikka ainakin Oulun meetupit ovat olleet melko pienimuotoisia varmasti osittain pandemiasta johtuen. Suomen isompaa alan tapahtumaa WordCamp Finlandia pääsimme seuraamaan etänä, mutta toivottavasti jatkossa saamme raahata ruhomme myös paikan päälle.

Tulevaisuus: pienen digitoimistoston kasvu

Tapahtumarikkaasta koronavuodesta tarttui oppia enemmän kuin yhdestäkään edellisestä. Nyt kahdeksan vuoden ikään ehtineellä yrityksellämme alkaa olla kelpo eväät kasvuun pienestä toimistosta astetta isommaksi.

Tekemisemme ytimessä tulee säilymään kauniiden ja kestävien WordPress verkkosivujen suunnittelu, toteutus ja ylläpito. Hyväksi todettujen työtapojen, työkalujen ja prosessien kehittämistä jatkamme päivittäin entistä paremmaksi ja tehokkaamaksi.

Koronatilanne on antanut raippaa, mutta myös porkkanaa IT-alalle. Verkkopalvelujen kysyntä ei ole ainakaan vähentynyt tai vähenemässä, joten töitä riittää jatkossakin päteville tekijöille. Kilpailuakin alallamme tosin riittää, josta erottautuminen tulee olemaan entistä haastavampaa.

Koronakuumotusten lisäksi muita haasteita heittävät perinteisemmät yrityksen kasvuun liittyvät seikat. Miten saadaan kannattavuus säilytettyä kasvun keskellä? Kuinka saamme värvättyä lisää huipputalentteja riveihimme sekä pidettyä heidän työllistettyinä ja tyytyväisinä? Ja kaikki tämä siten, että erinomainen asiakastyytyväisyys ja tekemisen taso säilyy.

Hyökätään haasteiden kimppuun taas uudella tarmolla ja innolla vuonna 2021. En epäile hetkeäkään, etteikö näissä onnistuttaisi yhdessä.

Tsemppiä ja iloa uuteen vuoteen 2021!

PS: Alla linkit edellisten vuosien kirjoituksiin:

• Digitoimisto Sivututkan vuosi 2019 – Muuttoa ja kehitystä
• Sivututkan vuosi 2018

Olen front-end developer eli tuttavallisemmin koodari tai web-kehittäjä. Valmistuin tietojenkäsittelyn tradenomiksi neljä vuotta sitten Oulun ammattikorkeakoulusta.

Olen introvertti hölöttäjä, joka innostuu uusista asioista välillä vähän turhan herkästi. Sivututkalla työnkuvaani kuuluu WordPress-kehitys ja keskityn pääasiallisesti koodaamiseen. Vahvin osaamiseni on käyttöliittymien rakentamisessa.

Kuinka päädyit web-kehittäjäksi?

Tieni web-kehittäjäksi oli vahinko, josta saan kiittää huonoa opiskelumotivaatiotani. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma oli ainoa koulutusohjelma, johon minut hyväksyttiin lukion jälkeen.

Ajatus välivuodesta pelotti, joten tarkoitus oli opiskella tietojenkäsittelyä vuoden verran ja sitten pyrkiä uudestaan muihin kouluihin. Minulla ei ollut mitään ohjelmointitaustaa ennen opintojen alkamista, mutta jo ensimmäisen ohjelmointikurssin aikana huomasin nauttivani siitä.

Opintojeni ensimmäisen vuoden lopulla pääsin töihin koululla toimivaan opiskelijayritykseen tekemään WordPress-sivustoja asiakkaille ja loppu on historiaa. Olenkin nyt työskennellyt verkkosivujen parissa yli kuuden vuoden ajan enkä osaa kuvitella tekeväni mitään muuta työkseni.

Mikä työssäsi motivoi tai innostaa?

Uuden oppiminen ja itsensä haastaminen. Ala kehittyy vauhdilla, joten kehityksessä on pysyttävä mukana. Modernien, rohkeiden ja uusien ideoiden toteuttaminen on inspiroivaa. On hienoa päästä herättämään asiakkaan sekä suunnittelijan visiot henkiin. 

Viime aikoina olen tutustunut paljon saavutettavuuteen. Koen työni tärkeäksi etenkin silloin, kun muutamme vanhan palvelun moderniksi ja saavutettavaksi. Tällöin se palvelee kaikkia käyttäjiä yhtä hyvin.

Mikä sai hakemaan Sivututkalle töihin?

Olin työskennellyt useamman vuoden suuressa yrityksessä ja koin, että kaipasin pienempää työyhteisöä. Törmäsin Sivututkan työpaikkailmoitukseen ja lähdin selaamaan yrityksen verkkosivuja. Verkkosivujen ilme kiinnitti heti huomioni ja vietin pitkän ajan sivuja selaten. Kävin läpi työnäytteitä, blogikirjoituksia sekä idealabran tuotoksia. Vakuutuin Sivututkan työnjäljestä, tyylistä sekä asenteesta.

Aiemmat kokemukseni WordPressistä olivat vuosilta 2014-2015 ja pienen tutkimustyön sekä testailun jälkeen yllätyin siitä, kuinka moderniksi ja monipuoliseksi se oli muuttunut. WordPress-kehittäjien tiivis yhteisö oli viimeinen varmistus siitä, että tätä minäkin haluan tehdä. On mahtavaa, että niin harrastajat kuin ammattilaiset puhaltavat yhteen hiileen kehittääkseen alustaa paremmaksi.

Miten olet viihtynyt kohta parin viikon aikana? Onko jokin asia yllättänyt?

Olen viihtynyt hyvin! Pitkän koronan aiheuttaman etätyöjakson jälkeen arkirutiinit ovat vielä hieman hakusessa, mutta muuten ei mitään valittamista. On ollut piristävää käydä ihmisten ilmoilla sekä työskennellä toimistolla, etenkin kun seura on mitä mainioin. On mukavaa, että pääsin heti tositoimiin asiakasprojektin parissa.

Olen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka Antti ja Jussi ovat saaneet minut tuntemaan olevani tärkeä osa yritystä jo näin varhaisessa vaiheessa. Olen saanut mahdollisuuden osallistua yrityksen toimintatapojen sekä työkalujen kehitykseen ja ideoitani on kuunneltu sekä niistä on keskusteltu avoimesti.

Mitä hommailet vapaa-ajalla?

Aiemmin mainitsinkin olevani introvertti. Viihdyn ihmisten seurassa, mutta vastapainoksi kaipaan hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Tämän vuoksi vietän vapaa-aikani pääosin kotona perheeni kanssa.

Jotta elämä ei olisi liian rauhallista, harrastan valjakkourheilua kahden koirani kanssa. Nyt olemme viettäneet treenitaukoa kesän vuoksi, mutta ilmojen viiletessä alamme taas hiljalleen treenaamaan ja nuorempi koiristamme pääsee ensimmäistä kertaa tositoimiin.

Irinan pari ensimmäistä työviikkoa ovat sujuneet mallikkaasti. Oma siirtymiseni työnantajaksi on ollut helppoa, kun tietää tekemisen tason ja oppimisnälän olevan kohdillaan. Tuoreen tuulahduksen lisäksi Irina tuo tiimiin lisää teknistä osaamista mm. saavutettavuudesta ja moderneista frontend-kirjastoista.

Tervetuloa remmiin Irina!

– Antti Rauhala, toimitusjohtaja & WordPress-kehittäjä

Kaikki on siis hyvin silloin, kun kukaan ei huomaa mitään ongelmallista.

Yritysilmeen sivuuttaneen yrityksen huomaa jo kaukaa: visuaalisesti kaikki on hieman sinne päin. Milloin mikäkin kesäduunari on ollut vastuussa työvaatteista, käyntikorteista ja autojen teippauksista.

Jos palkkaamasi hakukoneoptimointiexpertti alkaa heti kärkeen jupisemaan SEO-otsikoista ja meta-kuvausteksteistä, suosittelen kohteliaasti vaihtamaan asiantuntijaa. Nykypäivän hakukoneoptimoinnissa näillä helpoilla teknisillä kikkailuilla ei saada huomattavaa etua kilpailijoihin.

Hakukoneoptimointi on kehittynyt kovasti antiikkisesta hakusanojen syöttämisestä koodiin. Esim. Google sijoittaa sivustot tuloksiin mm. alla olevin perustein (lähde Moz.com):

1. Verkkotunnuksen ja yksittäisen sivun luotettavuuden pisteytys ja linkitykset muilta verkkosivuilta
2. Sivun teksti- ja muun sisällön laatu sekä relevanssi hakusanoihin
3. Sivun sisällön pituus, luettavuus, ainutlaatuisuus, avainsanat ja latausnopeus
4. Verkkotunnuksen ja brändin luotettavuus sekä maininnat mediassa ja muualla ulkopuolisissa lähteissä
5. Sosiaalisen median maininnat ja linkitykset

Moderni hakukoneoptimointi onkin sisällöntuotannon, mukavan käyttökokemuksen ja teknisesti hyvin toimivan sivuston liittouma.

Sisältö on kunkku

Millään teknisillä kikkailuilla ei ole merkitystä, jos sivuston sisältö on kuraa. Hakukoneoptimointi lähteekin aina teksti-, kuva-, video-, ym. sisällöstä, joka:

• Vastaa käyttäjän ja kohderyhmän kysymyksiin sekä hakuihin.
• On uniikkia, eikä plagioitu muualta.
• Ei ole toistuvaa sisältöä muualla sivustolla.
• Sisältöä on riittävästi. Tähän ei ole absoluuttista oikeaa vastausta, mutta useissa tapauksissa hyvänä nyrkkisääntönä on vähintään 500 sanaa tekstiä.
• On formatoitu oikein sekä muotoiltu helposti luettavaksi ja silmäiltäväksi.

Hyvä hakukoneoptimoija on siis ensisijaisesti hyvä sisällöntuottaja. Hän ymmärtää kohderyhmän tarpeet ja osaa tuottaa sekä ilmaista niihin ratkaisut kiinnostavalla tavalla. Pohjatyö, kuten hakusanatutkimus on tehty huolellisesti.

Käyttökokemus kunniaan

Kun sisältö on kunnossa, tärkein yksittäinen tekijä sivuston hyvään sijoittumiseen on linkitykset muilta hyvämaineisilta sivustoilta. Tämä onkin ehkä se vaikeimmin vaikutettavissa oleva asia hakukoneoptimoinnissa.

Tämänkin vuoksi sivuston timanttiseen käyttökokemukseen on syytä kiinnittää huomiota. Kun sivustoa on mukava käyttää, käyttäjä jaksaa selata sitä pidempään ja hartaammin. Tämä taas sisällön ohella houkuttelee jakamaan sivua eteenpäin esim. someen tai parhaassa tapauksessa linkityksiä tipahtaa muilta verkkosivuilta.

Erinomaiseen käyttökokemukseen voi laskea mm. nämä asiat:

• Vikkelät latausnopeudet
• Looginen ja intuitiivinen navigointi sivuilla sekä käyttöliittymä kaikilla laitteilla
• Kohderyhmää puhutteleva ulkoasu
• Tiedon ja relevantin sisällön vaivaton löydettävyys
• Sisältö muotoiltu mukavasti selailtavaan muotoon

Teknisillä viilauksilla kirsikka kakun päälle

Huijasin hieman. Jos oletetaan että sivusto toimii oikein, niin yksi tekninen asia on tärkeämpi kuin mikään edellän mainituista: sivuston indeksointikelpoisuus. Googlen täytyy pystyä käymään sivustosi lävitse roboteillaan, jotta se voidaan sijoittaa hakutuloksiin.

Huolimattomalla toteutuksella jokin verkkosivustosi sivu saattaa olla indeksointikelvoton esim. robots.txt tiedoston, noindex tagin tai canonical tagin johdosta. Voit tarkistaa sivusi indeksoinnin esim. Google Search consolesta tai tällä smallseotools.com työkalulla.

Seuraavaksi tärkein teknistä huomiota vaativa seikka on sivuston latausnopeus. Hitaat ja tahmaiset verkkosivut karkoittavat käyttäjiä ruton lailla. Myös organisaatioisi maine ja uskottavuus voi olla käyttäjän silmissä koetuksella. Voit tarkistaa latausnopeudet esim. tällä Googlen työkalulla tai tällä GTmetrixin työkalulla. Jos viisari värähti punaisen puolelle, niin tässä listaa mahdollisista toimenpiteistä:

• Optimoi kuvat ja muut suurikokoiset ladattavat tiedostot pienemmäksi tai poista kokonaan.
• Karsi turhat ei-käytössä-olevat resurssit, kuten suuret scriptitiedostot, fontit ja kuvakekirjastot koodista. Tämä voi olla haastavaa esim. WordPressin valmisteemoilla tai page-buildereilla kasatuilla sivustoilla.
• Ota pakkaus ja välimuistitus käyttöön sivustolla. WordPressillä homma hoituu esim. LiteSpeed Cache tai WP Fastest Cache lisäosilla.
• Varmista, että sivuston nopeus ei jää verkkosivuja pyörittävästä palvelinraudasta tai vanhasta php-ohjelmointikielen versiosta kiinni. Yleensä kahden euron webhotellit ovat väärä säästökohde.

Tukkoista valmisratkaisuilla ja pagebuildereilla kyllästettyä WordPress sivustoa voi olla silti mahdotonta saada latautumaan nopeasti. Tässäpä taas yksi syy valita WordPress projektin toteuttajaksi luotettava ja hyvämaineinen WP-talo, joka ei tyydy tällaisiin halpoihin ja kyseenalaisiin oikoreitteihin. Ainakin jos verkkonäkyvyyteen on tarkoitus panostaa ja se koetaan tärkeäksi.

Kun Google löytää nopeat sivusi, sen sisältö on tikissä ja käyttökokemus kunnossa, on aika viimeistellä homma muilla teknisillä viilauksilla. Näillä mm. lisätään sivuston linkkien houkuttelevuutta hakutuloksissa sekä parannetaan käyttökokemusta ja luotettavuutta.

Varmista verkkosivuista vastaavalta taholta, että ainakin nämä tekniset asiat ovat sivulla kunnossa:

• SEO-otsikko (title) on asetettu.
• SEO-kuvausteksti (meta-description) on asetettu.
• Sisällöstä löytyvät H1, H2 ja H3 otsikot hierarkisesti.
• Sivun osoite (url) on selkeä ja ytimekäs.
• Sivustolta löytyy XML-sivukartta. Linkitä tämä myös Google Search consoleen.
• Sivustolla on käytössä turvallisempi ja paremmalta näyttävä https-muotoinen osoite. Tämä näkyy useimmissa selaimissa osoiterivin vasemmassa reunassa lukkokuvakkeena.
• Sivustokuvakkeet (favicon) löytyvät. Nämä ovat pieniä kuvakkeita esim. selaimen välilehdellä tai älylaitteen näytöillä.
• Sivu ei sisällä kuolleita linkkejä, jotka johtavat käytöstä poistettuun sisältöön.
• Kuvilla on vaihtoehtoisen alt-tekstit.
• Mahdollinen tuplasisältö on merkitty noindex- tai canonical-tageilla.
• Sivu toimii ja näyttää hyvältä kaikilla laitteilla mobiilista ultraleveisiin näyttöihin.

8 Vinkkiä WordPress verkkosivujen tekniseen hakukoneoptimointiin

Koska sisällöntuotanto ja käyttökokemuksen suunnittelu ovat omia massiivisia aiheitaan, tyydyn tässä antamaan nopeat käytännön vinkit WordPress sivuston hakukoneoptimointiin tekniseltä kantilta.

WordPressin suosituin lisäosa hakukoneoptimointiin on ylivoimaisesti Yoast SEO. Kyseessä on pätevä palikka, vaikka sen mukana ilmestyvät mainokset ja jatkomyynti monia ärsyttääkin. Tarvittaessa voit asentaa Hide SEO Bloat -lisäosan, joka piilottaa mainokset ja tarvittaessa muunkin ylimääräisen romppeen näkyvistä.

Alla olevissa vinkeissä käytössä ovat Yoast SEO ja WP Fastest Cache -lisäosat. Skippaa huoletta asiat, jotka tiedän olevan verkkosivuillasi jo kunnossa.

1. Tarkista WordPress asennuksen eheys

WordPressistä löytyy sisäänrakennettuna kätevä työkalu sivuston ja palvelimen karuimpien virheiden selvittämiseen. Työkaluun löytyy linkki WP hallinnan ohjausnäkymästä, jonka lisäksi voit navigoida sivustosiosoite.fi/wp-admin/site-health.php.

Tämä työkalu varmistaa, että WordPress asennus on ajan tasalla ja toimii tekniikan tasolla oikein. Lisäksi monilla työkalun ilmoittamista virhetilanteista on suora yhteys mm. sivuston latausnopeuksiin ja sitä kautta hakukoneoptimointiin.

Ainakin kriittiset virheet tulisi selvittää. Jos et ole varma muista työkalun antamista parannusehdotuksista, konsultoi luotettavaa WP-taloa tarvittavista toimenpiteistä.

2. Käytä hakukoneystävällisiä url-osoitteita

Hakukoneystävällinen url-osoite kuvaa ytimekkäästi sivun aihetta. Esimerkiksi tämän kirjoituksen url-osoite on muotoa https://sivututka.fi/wordpress-verkkosivujen-hakukoneoptimointi/.

Aloita tarkistamalla WordPressistä osoiterakenne hallintapaneelin kohdasta Asetukset > Osoiterakenne. Vältä ainakin ”Riisuttu” tai ”Numeron mukainen” asetuksia.

Oletuksena WordPress luo sivuille ja artikkeleille url-osoitteet näiden otsikoista. Joskus otsikot venyvät sen verran pitkiksi, että url-osoite kaipaa pätkimistä ollakseen ytimekäs ja hakukoneystävällinen.

WordPressin oletuseditorissa voit vaihtaa url-osoitteen valitsemalla ylhäältä oikealta ”Asiakirja” > Avaa oikealta ”Kestolinkki” välilehti, jonka ”Polkutunnus” kenttään voit vaihtaa uuden osoitteen.

3. Lisää XML-sivukartta Google Search Consoleen

Yoast SEO luo sivukartan automaattisesti. Voi tarkistaa sen toimivuuden osoitteesta sivustosiosoite.fi/sitemap_index.xml.

Jos sinulla ei syystä tai toisesta vielä ole Google Search Consolea käytössä, niin voit ottaa sen käyttöön täältä. XML-sivukartan lisääminen onnistuu esim. näillä Yoastin ohjeilla.

4. Lisää SEO-otsikko ja meta-kuvausteksti

Avaa optimoitavan sivun tai muun sisällön hallintanäkymä ja scrollaa alas kohtaan Yoast SEO.

Klikkaa hakunäkymän esimerkin tekstiä. Lisää sivua muutamalla sanalla ytimekkäästi kuvaava otsikko kohtaan ”SEO title”. Tämä näkyy hakutuloksissa tekstilinkkinä.

Kuvaile sivun sisältöä 1-2 lauseella kohtaan ”Meta description”. Tämä näkyy hakutuloksissa linkin kuvaustekstinä, jos Google arvioi sen tarpeeksi hyvin sisältöä kuvaavaksi.

5. Estä turhien arkistojen indeksointi

WordPress luo artikkeleiden kategorioille, avainsanoille ja muille ryhmittelyille omat arkistosivunsa. Nämä arkistosivut aiheuttavat helposti ongelmia hakukoneoptimointiin tuplasisältöjen kautta, jos niille ei tehdä mitään.

Käväise estämässä ei-toivottujen arkistosivujen näyttäminen hakutuloksissa. Tämä onnistuu Yoastin Search Appearance (sivustosiosoite.fi/wp-admin/admin.php?page=wpseo_titles) asetuksista Taxonomies ja Archives -välilehdiltä.

6. Optimoi otsikot

Googlen algoritmi päättelee sivulla käsiteltävän aiheen mm. otsikoiden perusteella. Tämän vuoksi otsikoita (H1, H2, H3, H4) kannattaa käyttää fiksusti. Muutama vinkki otsikoiden käyttöön:

• Sivulla tulisi olla vain yksi H1 pääotsikko. Huomaa, että monesti tämä luodaan sivulle ilman, että sitä tarvitsee erikseen kirjoittaa editorissa. Yleensä H1 otsikko luodaan automaattisesti sivun otsikosta/nimestä.
• H2, H3, ym. otsikoita voi ja kannattaa käyttää tilanteen mukaan useampia.
• Käytä haluttuja hakusanoja ainakin H1 otsikossa. Hakusanoja kannattaa käyttää myös muissa otsikoissa, mutta vältä keinotekoista hakusanojen viljelemistä.
• Käytä otsikoita hierarkisesti siten, että H1 otsikko on sivuilla järjestyksessä ennen H2 otsikkoa, ensimmäinen H2 on sivuilla ennen ensimmäistä H3 otsikkoa, jne.

WordPressin oletuseditorissa voit lisätä otsikon ylhäältä vasemmalta plus-kuvakkeesta ja valitsemalla ”Otsikko”. Voit myös muuttaa kirjoittamasi tekstikappaleen otsikoksi klikkaamalla tekstiä ja valitsemalla vasemmanpuoleisin kuvake, jonka jälkeen pääset vaihtamaan tekstin muodon otsikoksi.

Oletuksena otsikko on H2 muodossa. Voit vaihtaa otsikon alempitasoiseksi otsikoksi klikkaamalla tekstiä ja valitsemalla ”H2” kuvakkeesta uuden tason.

7. Optimoi kuvat

Voit optimoida kuvan tiedostokoon ennen sivuille lisäämistä esim. tinypng työkalulla. Monesti WordPress kuitenkin luo kuvista omat kuvakoot, jolloin vaihtoehtona on käyttää vaikkapa Smush lisäosaa kuvien automaattiseen optimoimiseen.

Lisää kuville myös vaihtoehtoiset alt-tekstit. Nämä auttavat kertomaan hakukoneille ja avustuslaitteiden kautta mm. näkövammaisille kuvan sisällöstä.

8. Käytä välimuistitusta ja pakkausta

Välimuistitus nopeuttaa sivuston toimintaa luomalla staattiset sivut, jotka ladataan käyttäjille kuormittamatta palvelinta. Gzip pakkaus taas pienentää useiden ladattavien tiedostojen kokoa.

Jos sivustollasi ei ole vielä välimuistitusta käytössä, niin voit asentaa tätä varten esim. WP Fastest Cache -lisäosan alla olevan kuvan asetuksilla.

Yhteenveto

Hakukoneoptimointi on jatkuvassa muutoksessa hakukoneiden algoritmien muuttuessa lähes päivittäin. Trendi on silti ollut jo pitkään selvä: palvele kohderyhmääsi mielenkiintoisella sisällöllä ja moitteettomalla käyttökokemuksella, niin palkinto odottaa ennemmin tai myöhemmin. Varmista myös, että sivusto toimii teknisesti moitteettomasti ja hakukoneiden suosimalla tavalla.

Se miten nopeasti tai helposti palkinto tulee, riippuu paljon myös kilpailusta halutuilla hakusanoilla.

Jos siis tavoitteenasi on hankkia hakutuloksissa hyvin sijoittuvat verkkosivut, niin varmista että:

• Kohderyhmän tarpeet on ymmärretty
• Hakusanatutkimus on tehty
• Sisällöntuottaja osaa luoda mielenkiintoista sisältöä ja verkkoon sopivassa muodossa
• Suunnittelija tietää miten luodaan erinomainen käyttökokemus kohderyhmälle
• Toteutuksessa huomioidaan latausnopeudet ja muut hakukoneoptimoinnin tekniset seikat

Meillä Sivututkallahan nämä hommat sisältyvät luonnollisesti pieniinkin sivustoihin. Hakukoneoptimoitu ja verkkosivuille sopiva sisällöntuotantokin hoituu lisäpalveluna.

Heräsikö aiheesta kommenttia tai kysyttävää? Heitä vastausta twitteriin, facebookiin, linkediniin tai instagramiin.

Olet saanut meiltä tarjouksen verkkosivuprojektista. Kaikki vaikuttaa hyvältä ja uskot, että Sivututkan tyyppeihin voi luottaa. Varsinkin, kun lupasivat täyden tyytyväisyystakuun koko hommalle. Jos projekti menee metsään, niin ainakaan rahoja ei menetä. Hyväksyt tarjouksen ja työt voidaan aloittaa.

Aivan aluksi tutustumme sinuun ja yritykseesi. Tarkoituksena olisi ymmärtää yritystoimintaasi, tavoitteitasi ja asiakkaitasi. Ilman ymmärrystä verkkosivujen toteutus menisi arvailuksi, joten tämä perustustyö on syytä hoitaa huolella.

Homma polkaistaan käyntiin muutaman tunnin kickoff-palaverilla, jossa tapaamme joko etänä tai ihan kasvotusten. Tapaamisessa juttelemme mm. seuraavista asioista:

• Mikä on sivuston tarkoitus, eli mihin sivustolla pyritään?
• Mikä on käytännön tavoite, mitä sivustolla kävijän halutaan tekevän?
• Keitä ovat tärkeimmät asiakkaasi ja kohderyhmäsi?
• Ketkä ovat kovimmat kilpailijasi?
• Miten eroat kilpailijoistasi? Miksi asiakkaasi ostavat juuri sinulta?
• Millaista sisältöä sivustolle tullaan julkaisemaan?
• Millaisia tuntemuksia sivustolla kävijässä halutaan herättää?

Kun olemme samalla aaltopituudella ja meillä on ymmärrys toiminnastasi, kohderyhmästäsi ja tavoitteistasi, niin pääsemme aloittamaan ajatustyön ja suunnittelun.

Vaihe 2: Tyylin ja sisällön suunnittelu (1-2 viikkoa)

Seuraavaksi ryhdymme työstämään sivuston tyyliä ja sisältöä. Tämä vaihe luo pohjan itse sivuston suunnittelulle.

Tyylin suunnittelussa tärkeintä on huomioida brändisi ja kohderyhmäsi. Minkälaisia tuntemuksia halutaan herättää? Sopisiko sivustolle äijämäisen rouhea vai kenties elegantimpi tyyli? Millä tavalla nämä saataisiin parhaiten esitettyä?

Tyylin suunnitteluun kuuluu mm:

• Fonttien valinnat ja typografian, eli fonttien yksityiskohtien suunnittelu
• Värimaailma ja värien käyttö
• Esimerkkejä graafisista ja visuaalisista elementeistä
• Kuvamaailman luonnostelu
• Esimerkkejä ja inspiraatiota muilta sivustoilta

Nämä kaikki koostetaan tyylikokoelmaksi pilvipalvelussa sijaitsevaan kansioon.

Tyylin kanssa samassa rytäkässä suunnitellaan myös sivuston sisältö. Useimmilla verkkosivuilla (teksti)sisältö on kaikkein tärkeimmässä asemassa. Siksi sisällön ja esitystavan suunnittelu on kriittinen osa onnistunutta verkkosivuprojektia.

Sisältöä varten mietitään vastauksia mm. tällaisiin kysymyksiin:

• Millä tavalla yrityksen viesti saadaan parhaiten perille kohderyhmälle?
• Mitä eri sisältöjä sivustolle tulee?
• Mitä eri sivuja tai osioita sivustolle tarvitaan?
• Millä tavalla sisällöt esitetään?

Sisältö koostetaan sisältösuunnitelmaan, joka on ns. rautalankaversio verkkosivuista. Sisältösuunnitelmassa on jo tekstit ja muiden sisältöjen sijainnit paikallaan, ilman tarkempaa visuaalista ilmettä. Eli selkeä esitys mitä sivustolla tullaan sanomaan ja viestimään kävijälle.

Sisältösuunnitelmasta luodaan prototyyppi, jota pääsen selaamaan nettiselaimellasi normaalin verkkosivun tavoin.

Tyylikokoelma ja sisältösuunnitelma esitellään sinulle lyhyessä etätapaamisessa. Pääset halutessasi kommentoimaan ja tekemään suunnitelmiin muutosehdotuksia.

Vaihe 3: Sivuston ulkoasun ja rakenteen suunnittelu (1-3 viikkoa)

Tyylin ja sisällön suunnittelemisen jälkeen on aika käydä sivuston ulkoasun kimppuun. Tyyli ja sisältö yhdistetään saumattomaksi suunnitelmaksi, joka näyttää hyvältä, palvelee tavoitteitasi ja puhuttelee kohderyhmääsi.

Sivuston suunnittelu sisältää paljon muutakin, kuin vain eeppisen hienon ulkoasun luomisen sivustolle. Rakenteen tulee palvella sivuston tavoitetta ja tarkoitusta. Kohderyhmä pitää huomioida. Ydinviesti täytyy tehdä selväksi kävijälle. Tämä kaikki esteettömyys ja mukava käyttökokemus huomioiden.

Sivuston suunnittelussa tehdyt valinnat pohjautuvat pitkälti tutustumisvaiheessa tehtyihin havaintoihin. Jos tavoitteena on esimerkiksi kerätä potentiaalisilta asiakkailta yhteydenottoja lomakkeella, niin sivusto suunnitellaan ohjaamaan kävijää tätä tavoitetta kohti ja sen toteuttaminen kävijälle mahdollisimman helpoksi.

Suunnitelmissa huomioidaan niin desktop- kuin mobiiliversiotkin sivustosta ja saat näistä molemmat suunnitelman nähtäväksi.

Verkkosivut suunnitellaan prototyypiksi, joka toimii jo melko pitkälti valmiin tuotoksen tavoin. Pääset selaamaan sivuston prototyyppiä verkkoselaimellasi ja navigoimaan linkeistä normaalisti. Näin saat mahdollisimman selkeän kuvan, miltä sivusto tulisi näyttämään ja tuntumaan sen valmistuttua.

Vaihe 4: Verkkosivujen toteutus (3-10 viikkoa)

Räätälöityjen suunnitelmien toteutus sujuvaksi ja helppokäyttöiseksi verkkosivustoksi ei onnistu ihan aloittelevalta junior-tason kehittäjältä. Loistavatkin suunnitelmat on helppo ryssiä toteutusvaiheessa, jos koodarilla ei ole homma hanskassa.

WordPress on osalla ihmisistä hieman huonossa maineessa. Yleensä tämä johtuu joidenkin WP-pajojen käyttämistä helpoista ja halvoista ratkaisuista, kuten kaikille-jotain-valmisteemoista, hankalista sisällönrakennustyökaluista tai kymmeniin kolmannen osapuolen lisäosiin nojaavasta tekniikasta. Meillä tällaisia kyseenalaisia ratkaisuja ei käytetä. Oikein rakennettuna WordPress verkkosivusto on helppokäyttöinen, nopea, pitkäikäinen ja vaivattomasti jatkokehitettävä paketti.

Rakennamme sivustosi itse kehittämämme WordPress-aloitusteeman päälle. Riisuttu aloitusteema toimii lähtöpisteenä toteutukselle. Teemassa ei ole mitään ylimääräistä, joten latausajat pysyvät kurissa ja siitä on helppo lähteä sorvaamaan sivustoa suunnitelmien mukaiseksi.

Sivusto toteutetaan testiosoitteeseen, josta pääset sitä itsekin kokeilemaan ennen lopulliseen osoitteeseen julkaisua. Pääset jälleen tekemään muutosehdotuksia sivustolle ja vaikuttamaan lopputulokseen.

Emme kuitenkaan kyselemättä toteuta kaikkia villeimpiä pyyntöjäsi. Asiantuntijana ja kumppaninasi meidän tehtävä on toteuttaa tavoitteitasi auttavat verkkosivut. Jos jokin pyyntösi vaikkapa heikentäisi mielestämme sivuston käyttökokemusta, niin saat tästä palautteen ja perustelut.

Kehittäjämme toteuttaa ja testaa verkkosivusi kaikilla tämän päivän standardeilla ja mausteilla:

• Responsiivinen toteutus: verkkosivut mukautuvat kaikkiin eri laitteisiin.
• Muokkaus tehdään helpoksi: sivuston sisällön muokkaus tehdään sinulle helpoksi erilaisten sisältökenttien, -lohkojen ja -tyyppien avulla.
• Hakukoneoptimointi: sivujen tekninen puoli säädetään siten, että sijoitus hakukoneissa on mahdollisimman hyvä.
• Animointi: sivusto maustetaan ja herätetään eloon pienillä animoinneilla, jotka parantavat käyttökokemusta.
• Latausnopeuden optimointi: kuvat ja muut tiedostot optimoidaan pienikokoiseksi sekä huolehditaan välimuistitus ym. asiat, jotta kävijät eivät tuskastu hitaisiin sivuihin.
• Saavutettavuus: huolehdimme että verkkosivut ovat mukavat käyttää kaikille käyttäjille.
• Analytiikka: sivustolle asennetaan Google Analytics -työkalu, josta saat rahanarvoista tietoa kävijöistä ja sivustosi toiminnasta. Analyticsiin asetetaan tavoitteet, joista pääset seuraamaan kuinka hyvin sivusto pärjää sille asetetussa tehtävässään.

Teknisemmille veijareille kehitystyössämme käytettyjä työkaluja ja työtapoja on avattu tässä kirjoituksessa.

Vaihe 5: Viimeistely ja julkaisu (1 päivä)

Sivusto on nyt rakennettu testiosoitteeseen ja kaikki ovat siihen tyytyväisiä. Pidämme sinulle käyttökoulutuksen sivuston muokkaukseen ja sisällönhallintaan, jonka lisäksi saat myös kuvalliset käyttöohjeet.

Kun saamme sinulta vihreää valoa julkaisemiselle, niin siirrämme uutuuttaan kiiltävän sivustosi ihmisten ihasteltavaksi lopulliseen osoitteeseensa. Samalla teemme vielä viimeiset näkymättömämmät viilaukset mm. hakukoneoptimointiin ja latausnopeuksiin.

Aika avata shampanjapullo, projekti on valmis! Vai onko?

Vaihe 6: Ylläpito ja sisällöntuotanto

Vaikka verkkosivusi on nyt netissä, monesti työ on vasta alussa. Usein varsinkin sisältöpainotteinen WordPress sivusto toimii parhaiten silloin, kun sinne julkaistaan säännöllisesti uutta sisältöä esimerkiksi blogikirjoitusten, vinkkien, asiakastarinoiden, tms. kävijöitä kiinnostavan kamppeen muodossa.

Myös sivuston WordPress-päivitykset tulisi hoitaa tasaisin väliajoin, jotta pahat hakkerit eivät pääse yllättämään.

Olemme tukenasi ja turvanasi niin paljon tai vähän kuin tarvitset. Käyttöohjeiden ja koulutuksen lisäksi ohjeistamme tarvittaessa kädestä pitäen. Halutessasi voit pyytää meitä tekemään päivitykset ja mahdolliset muutostyöt puolestasi.

Kuten ehkä laitoit merkille, niin yrityksen verkkosivujen tekeminen ei ole ihan simppeli savotta. Ainakaan silloin, kun halutaan tehdä priimaa ja ajatuksella mietittyä jälkeä.

Jos haluat perussivustoa parempia tuloksia ja nettinäkyvyyttä, niin ota ihmeessä yhteyttä ja pyydä tarjous.

On voimaa. On varusteita.

Dacia Dusterin saa reilulla kymppitonnilla uutena. Mersuun voi upottaa helposti 80 000 euroa. Molemmat ovat autoja, mutta kaikki tietävät että niissä on muutakin eroa kuin pelkkä hinta.

Verkkosivumaailmassa hinnat vaihtelevat vieläkin rajummin. Sivuston voi saada parilla satasella, tai sadalla tonnilla.

Kun mietit, minkä hintainen sivusto olisi hyvä valinta, sinulla ei ole mitään mihin vertailla. Et voi koeajaa, potkia renkaita tai edes kysyä kaverilta.

Tässä artikkelissa kerron sinulle, millaista kyytiä on tiedossa kun ostat neljään verkkosivujen hintaluokkaan kuuluvan sivuston.

• Ilmainen sivusto ( ainakin aluksi )
• Halpis ( 300 – 1999 eur )
• Keskihintainen ( 2000 – 10 000 eur )
• Premium ( 50 000 – 10 000 000 eur )

Lisäksi pohdimme yhdessä, millaisen sivuston ostaminen on juuri sinulle perusteltua. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät puolensa!

Ilmaiset sivustot ( 0€ tai mitätön kuukausimaksu )

Ilmaisiakin sivustoja saa. Näistä tunnetuin palvelu lienee Wix.

Wix ja muut ilmaiset verkkosivupalvelut ovat yrityksiä, joiden tavoite on tehdä voittoa. Maksuttomuus on aina koukku, jolla käyttäjä kelataan sisään rahastettavaksi. Tämä on tärkeää muistaa. Wixin kaltaiset palvelut on perustettu euronkuvat silmissä.

Tavallisesti ensimmäinen maksumuuri tulee vastaan, kun sivusi ovat olleet maksutta netissä tietyn aikaa, tai saavutat jonkin kävijämäärään sidotun rajapyykin, esimerkiksi yli 100 kävijää sivuilla per kuukausi.

Vaikka maksuja on tiedossa, ne ovat maltillisia. Wixin tavoite ei ole saattaa sinua konkurssiin, vaikka ilmaisuus onkin vain kulissi.

Pikkumaksujen lisäksi tiedossa on muutakin hommaa. Sivut nimittäin pitää rakentaa itse. Homma on tehty helpoksi, Wix tarjoaa valmiita palikoita joita raahailet paikalleen. Sitten vain klikkailet muokataksesi tekstejä ja kuvia.

Muokkaus on siis helppoa, mutta syö jonkin verran aikaasi.

Ilmaisen sivuston vahvuudet ovat siis nämä:

• Halpaa kuin mikä, eli voit ottaa riskin ilman rahallista panostusta.
• Saat perussivuston pystyyn tosi nopeasti, kun voit naputella simppelin sivuston kasaan lauantai-iltana viinilasi kädessä.

Heikkoudet:

• Pitää opetella, perehtyä ja käyttää arvokkaita tunteja säätämiseen.
• Olet itse vastuussa kaikesta.
• Mikään monimutkaisempi tai vaativampi toiminto ei onnistu.
• Heti kun alkaa vähänkin luistaa, Wix blokkaa sivut ja lasku odottelee mailissa.

Harkitse maksutonta sivustoa jos:

• Sinulla ei ole rahaa, mutta sinulla on aikaa.
• Haluat kokeilla kepillä jäätä: onko yrityksesi bisnesideassa mitään järkeä?
• Et usko, että bisneksesi menestyksellä on verkkosivujesi kanssa mitään yhteistä.
• Sivujesi ei tarvitse löytyä hakukoneista.

Halpasivustot ( noin 200 – 1000€ )

Halpasivuston tekijöitä riittää suomessa tusina joka kaupunkiin. Tässä hintaluokassa töitä tehdään liukuhihnatyyliin: napataan sivupohjakaupasta lähes valmis paketti, johon klikkaillaan tekstiä, kuvaa ja väriteemaa pyyntöjesi mukaan.

Tässäkin hintaluokassa ehdoton vahvuus on alhainen hinta. Koska tämän hintaluokan sivustoihin ei saa mitään vaativaa tai aikaa vievää toimintoa, saat sivut nopeasti. Jopa noin viikossa.

Isoin hyvä puoli ilmaisiin sivuihin on tekijän vaihtelevantasoinen tuntemus hakukoneoptimoinnista. Hän saattaa hyvinkin saada sinut kärkikahinointiin Googlessa esimerkiksi ”Parturi Oulu” tyylisissä hauissa. Kysy tästä erikseen ennen projektia, jos hajusijoituksilla on sinulle merkitystä.

Liukuhihnasivujen pahin huono puoli on tekijän kiinnostuksen vähäisyys. Kun maksat sivustosta 500 euroa, toteuttajan ykkösprioriteetti on tehdä nopeasti valmista ja siirtyä seuraavaan asiakkaaseen.

Tästä aiheutuu petollisia lieveilmiöitä. Halpatoimittaja on alaisesi, ei kumppanisi. Hän on tottunut lyhyisiin asiakkuuksiin, ja mielummin toteuttaa vahingollisetkin pyyntösi kuin viitsii sanoa jyrkästi vastaan, jotta saisi projektin maaliin.

Myös Sivututkalla oli alkuaikoina taipumusta toimia juuri näin.

Koska budjetti ei riitä sivujen suunnitteluun eikä koodaamiseen, sivujen tekijä turvautuu ns. templaatteihin. Ne ovat valmiita osioita, kuten Wixissä: tähän tulee taustakuva ja teksti keskelle. Tähän sitten kolme saraketta, joihin kuvake ja tekstit.

Templaattien huono puoli on, että ne ovat kaikkien käytössä, ja aina samanlaisia. Kävijät ovat nähneet ne jo tuhat kertaa, eikä sivusto jää mieleen positiivisesti erilaisena.

Halpasivuston vahvuudet ovat siis nämä:

• Saat parempaa kuin jos tekisit itse, mutta ajan sijaan annat rahaa
• Yleensä parempi tekninen toteutus kuin itse naputellussa: tekijä osaa vaihtelevasti huomioida latausnopeuksia tai hakukoneystävällistyyttä.

Heikkoudet:

• Sivusi on legopalikoista kasatun näköinen templaattiin naputeltu, ja monet hoksaavat tai vähintään tuntevat sen.
• Saat tahtosi todennäköisesti läpi, vaikka pyytäisit jotain vahingollista.
• Mikään monimutkaisempi tai vaativampi toiminto ei onnistu.

Harkitse halpissivustoa jos:

• Et usko sivuston tuottavan firmallesi juurikaan rahaa. Kunhan on jotkut sivut, niin ei yrittäjätuttavat naureskele.
• Et halua maksaa mitään, mutta itse naputtelukaan ei kiinnosta.
• Yrityksesi on äsken perustettu ja tiedät, että bisnes ei mene heti nurin. Haluat nopeasti jotain siedettävää verkkoon.
• Firmasi on vakiintunut ja pärjää mukavasti ilman verkkosivujakin. Sinua kiinnostaa testata, voisiko verkosta saada lisää bisnestä.

Keskihintaiset sivustot ( noin 5000 – 25 000€ )

Ykkösasia mitä tällä rahalla saa ostaa, on intohimo. Olipa tarjoaja kokenut yksittäinen tyyppi tai isompi toimisto, hinnoittelu on korkeampi ensisijaisesti siksi, että intohimoinen, hyvää jälkeä tekevä halpatoimittaja hukkuu pian töihin ja hintoja on pakko nostaa.

Siksi massasta erottuvat tekijät joutuvat ja pystyvät nostamaan hintojaan.

Tekijän taito ja halu kuunnella sinua kasvaa tässä hintaluokassa räjähtävästi. Vakiintunut verkkosivupaja hyötyy valtavasti tyytyväisistä asiakkaista, ja projektin onnistuminen on tyytyväisyytesi edellytys.

Saat halutessa koko sivuston tekemättä itse mitään: istut vain palavereissa ja kerrot tilanteestasi. Tekijä hoitaa kaiken teksteistä eteenpäin.

Tässä hintaluokassa alkaa huomata eron templaattien käyttäjiin: sivustot erottaa edukseen vaivattomasti: ne näyttävät ja tuntuvat paremmilta, ja myös omaperäisemmiltä jos sellaista haluat.

Sivustot suunnitellaan ja koodataan käsin. Tämä maksaa, mutta hyötyjäkin löytyy: lopputulos on varmasti sopiva eikä sinne päin, sivusto toimii nopeammin ja on pitkäikäisempi. Sen jatkokehittäminen tulevaisuudessa on vaivattomampaa.

Keskihintaisilta tekijöiltä saat luotettavampaa kumppanuutta. Hyvin tehtyä sivustoa palaa mielihyvin ylläpitämään ja jatkokehittämään vaikka vuosienkin päästä. Vakiintunut tekijä ei myöskään päätä yllättäen kadota puoleksi vuodeksi reissuun.

Keskihintaisten projektien huono puoli on huomattavasti kalliimman hinnan lisäksi pidemmät projektit. Hyvää sivustoa ei voi taikoa pystyyn viikossa, jos ei panosta 16 tuntia päivässä täydellä fokuksella.

Nyrkkisääntönä keskihintainen sivuprojekti alle 10 sivun sivustolle kestää 4 – 8 viikkoa.

Keskihintaisen sivuston vahvuudet ovat siis nämä:

• Sinulle sopivampi ulkoasu ja justiinsa oikea rakenne tavoitteitasi ajatellen.
• Kokeneella tekijällä on selkärankaa sanoa vastaan, kun pyydät jotain vaarallista tai epäedullista.
• Sivut ovat pitkäikäisemmät, ja kävijä pystyy tuntemaan että niihin on panostettu.
• Sivut ovat mukavammat ja helpommat käyttää.

Heikkoudet taas nämä:

• Maksaa. Valmistaudu kaivamaan kuvetta vähintään 2000€, korkeintaan 25 000€ riippuen sivustosi ominaisuuksista ja laajuudesta.
• Alkaa kestää. Jos sivusi ei ole aivan minisivusto, niin valmistaudu noin 2 – 3 kuukauden valmistumisaikaan.

Harkitse keskihintaista sivustoa jos:

• Sinulla on kunnianhimoiset ja selkeät suunnitelmat, ja olet valmis panostamaan rahaa saavuttaaksesi ne: firmasi haluaa kasvaa voimakkaasti lähivuosina.
• Haluat erottua eduksesi verkossa, mutta budjettisi ei ole reilusti yli 30 000 euroa.
• Haluat varmistaa, että kilpailijoiden sivustot lyödään selkeästi.
• Haluat panostaa projektin onnistumiseen: kokeneemmat tekijät hoitavat vaikeatkin toiveesi ongelmitta.
• Et halua arvailla, että tuleeko lopputuloksesta hyvä vai ei.

Kalliit sivustot ( noin 50 000 – 10 000 000€ )

Olet päättänyt hankkia sen Mersun.

Haluat, että ongelmiasi ja haaveitasi kuuntelee ja ratkaisee tiimi, johon kuuluu Suomen fiksuimpia myyjiä, copywritereita, tuotteistajia, graafikoita ja koodareita.

Tämän hintaluokan suurin etu keskihintaisiin sivustoihin on, että lopputuloksen poikkeuksellisen hyvä onnistuminen on lähes taattua, vaikka poikkeuksiakin on.

Pääset osaksi asiakaskuntaa, johon kuuluu Suomen kerma: Nokia, Rovio, VR, Finnair, S-ryhmä jne.

Tässä hintaluokassa verkkosivuja shoppaileva tekee itselleen palveluksen juttelemalla esimerkisi näille Suomessa vaikuttaville porukoille:

• Jos haluat sivuston, joka ei jätä ketään kylmäksi missään tilanteessa: https://www.evermade.fi/fi/
• Jos unelmoit teknologia-imperiumista ja rahaa on: https://nordkapp.fi/
• Jos tarvitset jotain visuaalisesti poikkeuksellisen hienoa: https://bond-agency.com/

Kalliin sivuston vahvuudet ovat siis nämä:

• Lopputuloksen poikkeuksellinen loistavuus kaikilla mittareilla on lähes varmaa.
• Riittää, että sinulla on unelma. Nämä porukat ovat valmiita hoitamaan kaiken ajattelutyötä myöten, jotta saat mitä haluat.
• Saat pitkäikäisen kumppanin, joka todennäköisesti osaa ehdottaa parempia ratkaisuja kuin itse keksisit koskaan harkita.

Heikkoudet taas nämä:

• Maksaa rutosti. Lompsassa on parempi olla vähintään 50 000€, mutta monissa tapauksissa miljoonan verran.
• Kestää rutkasti. Jos projektisi ensiaskel on simppeli, valmistaudu 3kk odotteluun. Jos tavoittelet kuuta taivaalta, 6 – 12kk voi vierähtää ennen kuin haaveesi on totta.

Harkitse kallista sivustoa jos:

• Maailma tai vähintään Suomi tulee valloittaa ja kilpailijat murskata armotta.
• Haluat jälkeä, joka erottuu edukseen vielä vuosien päästä.

Miksi työtapojen kehittäminen on tärkeää?

1. Webbi ja WordPress kehittyvät niin kovaa tahtia, että paikalleen jämähtäminen tarkoittaisi hitaasti verkkosivupajojen hautuumaalle siirtymistä.
2. Työteho ja kehitystyön nopeus paranee, joka tarkoittaa asiakkaalle nopeampia toimituksia ja järkevämpää hintaa. Omatkin katteet paranevat.
3. Kehitystyö on mukavampaa, kun hommat luistaa ja tylsät työt automatisoidaan. Kehittäjän mielenterveys kohenee.

Työtapojen kehittäminen tulisikin olla meidän koodipajojen prioriteettien kärkikahinoissa. Kehityksen kuuluu kehittyä.

Kehitysympäristöt ja kehityksen kulku Sivututkalla

Moderniin WP kehitykseen tuntuu olevat jo vakiintunut kolmen eri kehitysympäristön käyttäminen:

1. lokaali (dev)
2. näyttöpalvelimen kehitysympäristö (staging)
3. tuotanto (production).

Meilläkin käytetään tätä hyväksi havaittua kehityspolkua. Käytännössä homma menee näin:

1. Kehittäjät työstävät sivustoa lokaalisti omilla laitteillaan
2. Työstettävät tiedostot työnnetään kehittäjille jaettuun GitHub repositorioon, josta tavara kopioidaan automaattisesti näyttöpalvelimelle jokaisen pushin jälkeen.
3. Kun tulee aika julkaista sivusto, niin se kopioidaan näyttöpalvelimelta tuotantoon.

Jos (kun) tuotannossa olevaan sivustoon tarvitsee tehdä uusia toimintoja tai muuta jatkokehitystä, niin ensisijaisesti tuotannosta tehdään kopio lokaaliin. Lokaalista sivusto taas työnnetään stagingiin ja hyväksynnän jälkeen tuotantoon. Pienempien sivustojen kevyet koodimuutokset voi tehdään suoraan tuotantoon, aluksi vain kirjautuneiden WP käyttäjien nähtäville.

Lokaali kehitysympäristö ja projektin aloittaminen

Lokaaliin kehitykseen meillä käytetään Local by Flywheel -työkalua. MAMPiin tai Vagrantiin verrattuna Local:n WP ympäristö on ihanan helppo ja nopea pystyttää.

Ensimmäisellä asennuskerralla luodaan WordPressistä malliasennus. Tämän jälkeen uuden WP-projektin voi pystyttää samoilla asetuksilla ja sisällöllä parin napin klikkauksella. Helppoa ja hauskaa!

Jaettu tietokanta

WordPress yhteisössä kehityksen ikuisuuskysymyksenä tuntuu olevan tietokannan kanssa säätäminen. Mitä tehdä tietokannan kanssa, kun näyttöpalvelimella ja jokaisella kehittäjällä on omat WordPress asennuksensa?

Monet ovat ratkaisseet ongelman manuaalisilla tietokannan import & export härveleillä. Aika kuormittavaa ja virhealtista touhua, jos useampi kehittäjä jumppailee tietokantoja pitkin työpäivää.

Meillä homma on ratkaistu jaetulla tietokannalla. Staging- eli näyttöympäristön tietokanta on jaettu kaikille projektin kehittäjille. Tällöin muutokset tietokantaan näkyvät kehittäjien lokaaliympäristöissä reaaliajassa. Ja kaikki tämä ilman yhtäkään import & export säätöä.

Tämä tarkoittaa, että kehittäjät voivat vaikkapa lisäillä ACF kenttiä sivuille samaan aikaan, kun suunnittelija hakkaa sisältöjä sisään. Melkoista hunajaa!

Suorat yhteydet tietokantaan ovat tuoteturvasyistä estetty, joten homma vaatii pientä palomuurin säätämistä. Tuotannon tietokanta on luonnollisesti erillään kehitys- ja näyttöympäristöistä.

Automatisointi

Yksi kehittäjän monista murheista on usein toistuvien ja tylsien tehtävien jatkuva suorittaminen. Onneksi nykyään useat tällaiset tehtävät voi webbikehityksessä automatisoida ns. Task runnereille.

Meillä Gulp.js task runneri hoitaa mm. tällaiset asiat automaattisesti:

• Sass prosessointi ja muuntaminen CSS-tiedostoiksi
• CSS-prefixien lisääminen vanhempia selaimia varten
• Tiedostojen yhdistäminen ja minifiointi
• Sivuston uudelleenlataus selaimessa tiedoston tallentamisen jälkeen

Kehitystyön nopeuttamisen lisäksi automatisoinnin tavoitteena on säästää kehittäjän mielenterveyttä. Varsinkin manuaalinen sivuston refreshaaminen jokaisen pikku muutoksen jälkeen käy pidemmän päälle raskaaksi, joka saadaan automatisoinnilla fiksattua.

Sass

CSS tyylien kirjoittaminen ei ole kovin monen webbikehittäjän lempipuuhaa. Sass laajennos tekee hommasta kuitenkin mukavampaa jatkamalla CSS:n toiminnallisuutta kaivattuun suuntaan.

Syntactically Awesome Style Sheets:lla hoituvat mm:

• Muuttujien käyttäminen
• Tyylien ”nesting”, eli selektorit voidaan laittaa sisäkkäin, jolloin ei tarvitse kirjoittaa jokaista child-selektoria erikseen
• Tyylitiedostojen jakaminen loogisiin osiin 5000-rivisten CSS-tiedostojen sijaan
• Laskutoimitukset ja muu perus ohjelmointilogiikka

Sass on siis CSS supervoimilla boostattuna. Sass tuntuu olevan ainakin WP kehityksessä melko standardisoitunut härveli ja sitä kautta myös meillä kovalla käytöllä.

Aloitusteema

Meillä ei koskaan tunkata täyteen ”ominaisuuksia” ahdettuja ja jäykkiä valmisteemoja. Jokaiseen WP projektiin käytetään itse kehittämäämme aloitusteemaa, joka toimii lähtöpisteenä sivuston toteutukselle.

Aloitusteemamme pohjautuu suosittuun Underscores startteriin, joka on WordPressinkin taustalla vaikuttavan Automattic-firman kehittämä pohjateema. Underscoresia on muokattu meille sopivaksi ja turboahdettu automatisoinnilla.

Sivututkan aloitusteemassa ei ole mitään ylimääräistä, vaan sen tarkoituksena on toimia parhaana mahdollisena ja minimalistisena lähtöpisteenä erilaisille WP sivustoille. Tällä tavalla koodi on clutter-vapaata ja perusjutut paikallaan.

Kun lähtöpisteessä on työkalut ja WP säädöt valmiiksi paikallaan, niin startteri säästää ainakin 100 tuntia kehitystyötä projektilta nollista lähtemiseen verrattuna.

Aloitusteema on tietysti jatkuvan kehityksen kohteena. Toimintoja viilaillaan ja uusia tekniikoita otetaan käyttöön vanhojen poistuessa. Sivututka Starter 1.0 on tarkoitus laittaa avoimen lähdekoodin periaatteella julkiseksi WordPress yhteisön ihmeteltäväksi ja käytettäväksi tässä tämän vuoden aikana.

Versionhallinta, Git ja GitHub

Käytämme versionhallintaan Gitiä ja repositoriot säilötään GitHubiin. Asiakasprojektit julkaistaan private repositorioon, jonne on pääsy vain Sivututkan tiimillä.

Hyvien käytäntöjen mukaisesti committeja tehdään tiheään ja ne pushataan pienienkin toiminnallisuuksien valmistuttua. Jos projektia työstää useampi kehittäjä, niin jokaisella jantterilla on oma branchinsä.

Uusien toiminnallisuuksien valmistuttua kehittäjät puskevat koodin GitHubin remote repositorioon. Sieltä tiedostot taas työnnetään automaattisesti näyttöpalvelimelle stagingiin, continuous deployment -periaatteen mukaisesti.

Työkalut ja lisäosat

Kehittäjä saa meillä valita itse editorinsa. Itse suosin VS Codea, joka on myös tämän hetken suosituin kapistus. Indenttinä käytetään tabia.

WordPress kehityksessä pyritään lähtökohtaisesti välttämään ylimääräisten lisäosien käyttöä. Yksinkertaiset toiminnallisuudet rakennetaan itse. Moniin tehtäviin löytyy kuitenkin hyväksi todettuja valmiita ratkaisuja, joilla vältetään pyörän uudelleen keksimisen vaiva:

• Polylang: jos kieliä
• WooCommerce: jos verkkokauppa
• Advanced Custom Fields Pro: sisältökenttiin ja modulaarisuuteen, käytössä lähes jokaisessa projektissa
• Yoast SEO: useimmille sivustoille SEO hallintaan
• Gravity Forms: jos lomakkeita
• Mailgun: lomakkeiden viestien välittämiseen
• WP Fastest Cache: välimuistitukseen

Tapauskohtaisesti voidaan harkita myös muita lisäosia, kunhan ne ovat hyvin arvosteltuja, suosittuja ja luotettavan tahon ylläpitämiä.

Nykyisestä poikkeustilanteesta huolimatta meillä on ensimmäinen rekrytointi suunnitteilla. Jos siis WordPress kehitystapamme kolahtaa ja Sivututkalaisuus sytyttää, niin skarppina kaverina voit heittää kysymystä tai vaikkapa raapustaa avoimen hakemuksen jo ennen rekrykampanjan avaamista: info@sivututka.fi. Nyt olisi tilaisuutesi päästä mukaan jo kasvun alkumetreillä!